Olen tunteissani

Pakko kirjoittaa tästä suomeksi koska, olen tunteissani.
Puhumme tästä sanassa kontekstissa raju hyvä seksi, mut nyt on pakko kertoa siitä tässä koska tuntui niin hyvältä.
Olen ollut viime aikoina herkkä ja loukkaantunut. Ajankäytöstäni olen ahdistunut ja loppunut kesken.
Käsitykseni minuudestani on täysin jossain muualla ja tuntuu että mun hartijat vie sinne missä joku puhuu mulle - en tee mitään koska nauttisin siitä itse vaan koska pitää ja se on jonkun mieliksi.

-  Paitsi cheerleadingiä, se on parasta.

Aamulla heräsin siihen, kuten joka aamu, ajatellen kuinka monta tuntia on lähtöön kauan minulla on aikaa laittautua käydä suihkussa ja kuivattaa tukkaa. Missä minun pitää olla tänään.
Myönnän että olen halunnut nukkua jonkun kanssa vain siksi jotta näkisin toisen rauhalliset kasvot herättyäni.
   En ollut saanut aikaiseksi lähteä edellisenä iltana Halloween juhliin, se painoi ja harmitti, monta vuotta on pitänyt mennä - ja nyt hyvillä tekosyilläkään kuten tuttu seura, ei tullut silti lähdettyä.
Eipäsjuupastelen paljon tekemisiäni ja aikomuksiani, usein ne päätyvätkin ei mitään-päätöksiin.
   Treenit alkoi naurulla ja sallitulla pelleilemisellä ja päätyivät vaivautuneeseen tunnelmaan, tässä urheilussa kokee paljonkin tilanteita jolloin ei ole varma mitä on ok tuntea ja mitä niistä tunteista on ok näyttää.
  Minun on pitänyt tavata (haluaisin keksiä yhdestä kirjasta hänelle nimen, mut nyt tää tuntuu oikealta)
Lou jo aamulla, melkein pystyin siihen mutta suihkussa meni niin kauan ja ikävystyin jostain tyhmästä syystä joten päätin lähteä ulos vasta kun minulla on parempi mieli.
Illalla minulla olikin, en tosin tiennyt mitä laittaa päälle. Koittaisinko miellyttää häntä, itseäni, olisinkö söpö vai aikuinen. Oikeastaan pidin itseäni kovin vastenmielisenä enkä ollut tyytyväinen oikein mihinkään itsessäni paitsi huulistani ja tänään kapean näköisistä reisistäni (joita hän ei kuitenkaan näkisi pöydän alta) Joten päätin olla laittamatta piilareita, mutten laittanut silmälasejakaan en ollut vielä niin rohkea.
Kävelin reippaasti, en oikeastaan jännittänyt muuta kuin sitä etten nähnyt kunnolla eteeni.
Lähetin tekstiviestin joten hänet olisi helppo huomata. Vielä olisi aikaa väittää että nilkka nyrjähti, kuume nousi tai että on pakko tehdä jotain kotona.
Ei. Kävelin suoraan.
Hän ei tiedä sitä mutta tämä on eräänlainen meriitti saada minut jonnekkin syömään, istumaan ja juttelemaan - epätietoisena siitä onko tämä varmasti mukavaa ja hyödyllistä.

Olin tunteissani. Minua ei haittanut ruoka. Minua ei haitannut se että söin sitä paljon ja se oli minusta todella hyvää.
Isot kädet liikkuivat kun hän puhuu voimakkaasti.
Ihanaa miten hän puhuu.
Kotiin oli hyvä mennä. Olin lämmin olo. Mulla oli aikaa itselleni kun joku teki sitä. Eikä hän saa koskaan tietää siitä kuinka hehkeäksi hän minut teki.

Älkää käsittäkö väärin.